Etsi
  • TerapiaMessi

Vireystilan tunnistamisen merkitys omaan toimintakykyyn

Stressaava, rentouttava, energinen, väsyttävä, rauhoittava.. Nämä voisivat olla erilaisia kuvailuja siitä, millainen päiväsi oli tai jokin tietty osa siitä, esimerkiksi jokin kohtaaminen, työtehtävä tai harrastustunti. Tunnemme yhden päivän aikana niin fyysisenä kuin psyykkisenä olona erilaisia tunne- ja vireystiloja.


Vireystiloja voidaan sanoa olevan kolmea erilaista: optimaalinen, ylivireinen ja alivireinen. Optimaalisessa vireystilassa olosi on mm. tarkkaavainen ja keskittynyt, alivireisenä vireytesi on laskenut ja saatat tuntea olosi esimerkiksi väsyneeksi, kun taas ylivireisenä vireystila on kohonnut ja saatat tuntea olosi esimerkiksi levottomaksi tai ylienergiseksi. Vireystilan muutokset näkyvät ihan sykkeessä ja verenpaineessa asti. Tietyissä tilanteissa on tietenkin hyvä, että olet alivireinen ja väsynyt, kuten nukkumaan mennessä. Tietyissä tilanteissa taas voi olla hyvä, että olet ylivireinen ja energinen, kuten vaikka urheilutilanteissa. Työ- ja opiskelutilanteissa, kuten muissakin keskittymistä vaativissa tilanteissa, taas toimimistasi tukee se, että vireystasosi on optimaalinen.


Vireystila on niin fysiologinen kuin psykologinen tila. Psykologiset asiat kuten tunnereaktiomme ja tunnetilamme vaikuttavat usein vireystilaamme; jokin kiukkua tai sressiä aiheuttava tilanne tai tehtävä saattaa saada meidät ensin ihan ylivireiseksi ja jonkin ajan kuluttua huomaat sen vieneen kaikki voimasi ja tunnetkin olosi alivireiseksi. Joskus taas jokin vuorovaikutustilanne tai tehtävä saattaa antaa meille valtavasti innostusta ja nostaa näin vireystasoamme sopivasti. Fysiologisia asioita, jotka vaikuttavat vireystilaamme ovat tiettyjen perustarpeiden toteutuminen, kuten riittävä uni/lepo, ravinto ja liike.


Olisi tärkeä pysähtyä tarkkailemaan omaa päivää tai viikkoaan ja huomioida kuinka fysiologiset perustarpeet ovat toteutuneet: olenko nukkunut hyvin, muistanko syödä tasaisin väliajoin minulle sopivaa ruokaa, muistanko pitää taukoja esimerkiksi työpäivän aikana ja millaisia niiden olisi hyvä olla, muistanko antaa keholleni mieleistä liikettä. Osa meistä on aamu- ja osa iltavirkkuja, osa siltä väliltä, joten jos pystyt vaikuttamaan päiväsi kulkuun, niin kenties on hyvä huomioida, mitä teet mihinkin aikaan päivästä myös tästä näkökulmasta.


Näiden lisäksi olisi tärkeä pysähtyä jossain kohtaa tunnustelemaan omia olotilojaan päivän aikana tai päivän iltapuolella. Millaisia tunnetiloja olen tänään tuntenut ja ovatko ne vaikuttaneet vireystilaan ja miten. Käydessäsi seuraavaa päivääsi läpi saatat ehkä tietää jo hieman etukäteenkin, millaisia tunnetiloja tietyt tilanteet saattavat sinulle tuoda. Saatat tietää, että jokin tilanne/tehtävä tulee viemään sinulta energiaa tai olet saattanut huomata, että sinulla on tiettynä aikana päivästä aina hieman väsynyt olo.


Pystymme siis itse vaikuttamaan vireystasomme säätelyyn. Kun tulet hieman tietoisemmaksi siitä, mitkä asiat vaikuttavat vireystilojesi muutokseen, voit seuraavassa vaiheessa alkaa esimerkiksi ennakoida perustarpeiden toteutumista, tunnistaa paremmin tunnetiloja ja käsitellä niitä sekä löytää pitkin päivää pieniä keinoja palauttaa optimaalisempi vireystaso. Esimerkiksi työpäivän aikana toteutetut riittävät tunnetilojen käsittelyt, ruokatauot ja aivojen lepotauot takaavat varmasti paremman ja keskittyneemmän olon töissä, mutta myös energisemmän olon työpäivän jälkeen. Tunnistaessasi ja ennakoidessasi vireystasoasi lisäät toimintakykyäsi niin työ- kuin kotielämässä. Tällaisella itsesäätelyn opettelulla saavutat lisää toiminnallista tasapainoa arkeesi.


Rentouttavaa, energistä ja positiivista viikkoa juuri sinulle!


T: Laura


P.S. Haluaisitko lukea lisää elämän tasapainoon ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Lähde seuraamaan meidän sähköpostilistaa tästä linkistä, ja pääset bonuksena katsomaan meidän videon tasapainoisesta elämästä. https://terapiamessi.activehosted.com/f/1