Uni tuo toiminnallista tasapainoa vai toiminnallinen tasapaino tuo unta?

Kannattaako uneen panostaa? Kuinka tärkeää uni on toiminnallisen tasapainon näkökulmasta?

Maiju avasi toiminnallisen tasapainon käsitettä aiemmassa blogitekstissään, Millaista on tasapainoinen elämä ja kannattaako sellaiseen pyrkiä? Kirjoituksessa kerrottiin erilaisista määritelmistä sille, mitä toiminnallinen tasapaino pitää sisällään. Yhdessä määritelmistä kuvattiin sitä, miten toiminnallinen tasapaino on yhteydessä yleisiin perustarpeisiin ja terveelliseen elämäntapaan. Kirjoituksesta käy myös ilmi, että tutkimusten myötä näkemys tasapainosta on muuttunut koko ajan enemmän ihmisen subjektiiviseksi kokemukseksi siitä, mikä on tasapainoista juuri hänen kohdallaan. Tämän perusteella uskaltaudun paljastamaan oman kokemukseni yhdestä minulle toiminnallisen tasapainon kannalta merkittävästä ja tärkeästä tekijästä: UNESTA!

Hyvät unenlahjat

Saan olla onnellinen, että ainakin omasta mielestäni ja oman kokemukseni mukaan olen ”hyvä nukkuja”. Nukahdan iltaisin pääsääntöisesti helposti, ja nukun sikeästi illasta aamuun (näin tapahtui myös silloin, kun olin viimeisilläni raskaana!). Saan varmaan kiittää hyvistä unenlahjoista osittain geeniperimää, mutta myös omien vanhempien antamaa mallia ja kasvatusta. Lapsuudenkodissa meillä on eletty nukkumisen osalta aina tasaisessa rytmissä, ja nukkumisen suhteen on ollut selkeät rutiinit. Rutiinien noudattamisesta on tehnyt helppoa se, että molemmat vanhemmat ovat käyneet päivätöissä. Tietenkin tilanne olisi ollut eri, jos toinen tai jopa molemmat vanhemmista olisivat tehneet vuorotyötä. Meillä nukkumiseen on valmistauduttu iltaa kohden noudattamalla samanlaisia iltarutiineja, ja arki-iltaisin taloon on laskeutunut lähes täydellinen rauha ja hiljaisuus klo 21-22 välillä. Siinä vanhempani ovat asettaneet selkeät rajat, että arkena nukkumaan mennään ajoissa, ja kiitokset heille siitä! Vanhemmat ovat myös pitäneet tiukasti kiinni siitä, ettei makuuhuoneisiin viedä elektroniikkaa, mikä silloin 90- ja 2000-luvun vaihteessa tarkoitti käytännössä, ettei meidän omissa huoneissa ollut televisiota. Älypuhelimista tai tableteista ei ollut silloin vielä hajuakaan!

Unesta en tingi

Uni on aina ollut se, josta en ole elämän muuttuvissa tilanteissa lähtenyt tinkimään. Jo lukioaikana jätin tietoisesti loput koealueesta kertaamatta, ja aloin ennemmin nukkumaan, kuin olisin väkisin silmät ristissä lukenut alueen loppuun, ja ollut sitten koetilanteessa ”puolitehoilla liikenteessä”. Olen aina huomannut, ja huomaan edelleen todella helposti omassa olossa; kehossa ja mielessä, mikäli olen jostain syystä nukkunut huonosti tai liian vähän. Yleensä useampi huono yöuni kostautuu vähintäänkin päänsärkynä. Toisaalta voin olla jälleen kiitollinen, etteivät elämän stressaavat tai muuttuvat tilanteet vaikuta siihen, miten nukahdan tai miten sikeästi nukun. Olen pystynyt nukkumaan hyvin opiskeluaikojen, työelämään siirtymisen sekä yrityksen perustamiseen liittyvissä stressaavissa sekä innostavissa tilanteissa. Lisäksi uni on maistunut poikani vauva-aikana (josta täytynee osa kunniasta antaa hyvin yönsä nukkuneelle vauvalle) ja kuormittavassa avioerotilanteessa sekä viimeisimpänä uuden parisuhteen löytymisen tuomasta hyvästä olosta ja energiasta huolimatta. Toki minulle ei ole koskaan tehty mitään tarkkoja unitutkimuksia, jotta voisin vannoa, että uneni on hyvää ja laadukasta, mutta oma subjektiivinen kokemus aamulla herätessä on, että uneni on palauttavaa, ja se edistää hyvinvointiani.

Minulle henkilökohtaisesti riittävä uni tarkoittaa vähintään tuota 7,5 tunnin mittaista unipätkää yön aikana. Olen siis tässä asiassa osa sitä suurta joukkoa, joka tutkimusten mukaan tarvitsee vähintään sen 7-9 tuntia unta yössä. Unitietouden lisääntyessä olen tullut aina vain vakuuttuneemmaksi siitä, että uni on se toiminnallisen tasapainon palikka, johon haluan ja pystyn vaikuttamaan omilla arjen valinnoilla. Olen pyrkinyt tekemään asteittain pieniä muutoksia, joiden myötä uskon unen toimivan vielä tehokkaampana palauttavana tekijänä omassa arjessa. Tähän mennessä tekemäni konkreettiset muutokset: 1. En juo kahvia arkena enää klo 14.00 jälkeen. 2. Menen sänkyyn rauhoittumaan viimeistään klo 22.15. 3. Panostan säännölliseen liikuntaan, ja tavoitteena on liikkua vähintään joka toinen päivä.

Lisää unitietoutta

Olen toiminnallisen tasapainon näkökulmasta tarttunut (tai laittanut kuulokkeet korville, kuunnellut kotitöiden ja autoilun lomassa) myös muutamiin kirjoihin, joissa kerrotaan unen merkityksestä ja tärkeydestä palautumisen, hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Laitankin muutamia kirjavinkkejä sekä omia ajatuksia niistä tähän tekstin loppuun:

- Miksi nukumme: unen voima. Matthew Walker. Kirja sai minut vakuuttumaan entisestään, miten tärkeää riittävästä ja riittävän laadukkaasta unesta on pitää kiinni. Kirjassa on helppolukuisena tutkimustietoa unesta sekä sen kehityksestä ihmiskunnan historiassa. Myös unen historiallinen näkökulma pönkittää sitä ajatusta, että riittävän ja laadukkaan unen mahdollistamisessa olisi tärkeää huomioida meidän perimässä olevat yksilölliset erot, millaisia nukkujia olemme. Tämä taas herättää ajatuksen, miten toiminnalliseen tasapainoon huomiota kiinnittämällä olisi mahdollista vaikuttaa uneen, ja päinvastoin. Kirjasta saa konkreettisia apuja siihen, miten omaan uneen ja nukkumiseen on mahdollista vaikuttaa.

- Palaudu ja vahvistu. Kaisa Jaakkola. Kirja ei käsittele pelkästään unta, mutta se kertoo, kuinka uni on merkittävässä roolissa palautumisessa. Kaisa lainaa kirjassaan yllä olevaa Matthew Walkerin kirjaa sekä muita unitutkijoita ja heidän julkaisujaan. Kaisan kirjassa puhutaan lisäksi niistä arjen muista palikoista, jotka ovat osa toiminnallista tasapainoa.

- Lisäksi kuuntelin Lääkäripodin jakson 6. Kauniita unia!, josta sain taas uusia ajatuksia sekä vahvistusta omille jo olemassa oleville käsityksille unesta. Jaksossa on mukana asiantuntijana unitutkija ja lääkäri Eemil Partinen. Lääkäripodi on lääkäreiden Anni Saukkolan ja Jenni Puolivälin duodecimin tuella tuottama podcast. Edellä mainitussa jaksossa puhutaan siitä, miten tärkeää uni on psyykkisen ja fyysisen terveyden kannalta, sillä nukummehan kolmasosan elämästämme. Jaksossa käydään läpi unen yleisimpiä ongelmia, miten unta voidaan mitata ja ovatko älykellot luotettavia unen mittaamisessa, miten omaa unta voi parantaa, miten unentarve ja unirytmi määräytyvät.

Terveisin Essi

P.S. Kiinnostaisiko sinua lähteä tutkimaan arkeasi ja lisätä sinne hieman tasapainoa?

Meidän piti keväällä järjestää tasapainoa arkeen-hyvinvointipäivä, mutta koska koko maailma on siirtynyt etätilaan, meidänkin päivämme muuntui ja laajeni tämän projektin myötä Tasapainoa arkeen-verkkokurssiksi, jolla opetamme:

- Tarkastelemaan omaa ajankäyttöä

- Tunnistamaan arjen ongelmakohtia

- Luomaan toimivat tavoitteet arjen tasapainottamiseksi

- Tekemään konkreettisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi

Lähde mukaan seuraamaan meidän sähköpostilistaa oheisesta linkistä, niin saat meiltä videon, jossa esittelemme Elämän tasapainon mallin. Saat myös jatkossa postia arjen tasapainon, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemisesta, ja kuulet lisää, miten me voimme auttaa sinua lisäämään tyytyväisyyttä arkeesi.

https://terapiamessi.activehosted.com/f/1