Millaista on tasapainoinen elämä ja kannattaako sellaiseen pyrkiä?

Olin pari vuotta sitten tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn liittyvässä koulutuksessa.

Kaikki koulutuksen osallistujat olivat naisia, ja kun alussa tutustuimme ryhmämme kanssa, oli mielestäni todella kiehtovaa kuulla, kuinka nainen toisensa jälkeen kuvaili lähes samoja asioita, mitkä omassakin elämässäni olivat aiheuttaneet kipuilua ja ajaneet siihen tilanteeseen, että tunteet ja niiden käsittely olivat alkaneet entistä enemmän kiinnostaa. Elämäntarinoiden sisällöt tietysti hieman vaihtelivat, mutta peruskaava oli se, että hyvin moni oli kuormittanut itseään tunkemalla joko ihan vapaaehtoisesti tai ympäristön olosuhteiden takia elämänsä niin täyteen tekemistä, että tunteet olivat alkaneet puskea pinnalle, ja niiden säätelytaidot olivat alkaneet kiinnostaa.

Oma tarinani oli hyvin vastaavanlainen. Olin tullut äidiksi ja perustanut yrityksen kahden

edellisen vuoden sisällä, minkä lisäksi ohjasin tanssitunteja parina iltana viikossa, (niin kuin olin tehnyt aina ennenkin). Arki oli alkanut täyttyä aikatauluista ja velvollisuuksista, tavoitteista ja jatkuvasta tekemisestä, ja ennen kaikkea jatkuvasta vuorovaikutuksessa olemisesta. Tämä oli hyvin kuluttavaa, sillä pohjimmiltani olen varsin introvertti ihminen ja tarvitsen paljon rauhallista yksinoloa ja flowkokemuksia suosikkitekemisteni parissa palautuakseni. Tämä suorittaminen monella elämänalueella yhtä aikaa oli nostanut pintaan aivan uudentasoisia tunnereaktioita, ja ajattelin, että näiden tunteiden kanssahan täytyisi oppia tulemaan vähän paremmin juttuun, etteivät ne vie minua kuin pässiä narussa.

Kuunnellessani kuinka tämä sama tarina toistui kerrasta toiseen hieman eri sanoin, ajattelin, että tässähän on nyt jotakin muutakin pinnalla, kuin pelkästään tämä kiinnostus tunteita kohtaan. Tarinoista huokui läpi toiminnallinen epätasapaino, mikä tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisellä on joko liian vähän tai liian paljon toimintaa elämässään. Tällä kertaa edustettuna olivat etenkin ne liiallisesta toiminnasta kärsivät henkilöt. Monenlaisia kysymyksiä alkoi pyöriä päässä: Mikä meitä naisia oikein vaivaa? Vai onko tämä naisten ongelma? Ovatko miehet yhtä kuormittuneita? (harmi kun yhtään miestä ei ollut paikalla kertomassa… Ja toisaalta, miksi miehiä ei ollut paikalla?) Miksi me touhuamme kieli vyön alla jatkuvasti kaikenlaista? Yritetäänkö tässä miellyttää jotakuta? Vai vaatiiko ympäristömme meiltä nykyään todella tällaista panostusta, että kelpaamme? Voiko tälle asialle tehdä jotakin? Jos voi niin mitä? Miten voisimme elää tasapainoisempaa elämää? Onko sellaista olemassakaan? Voiko tasapainoa saavuttaa? Onko tasapainoinen elämä parempaa, kuin epätasapainoinen eli kannattaako tasapainoon pyrkiä?

Ajatus tasapainoisesta elämästä ei ole mitenkään uusi, mutta tästä huolimatta asiaa ei ole tutkittu kovin systemaattisesti ja termistö on hyvin kirjavaa. Toimintaterapiassa käytetään aiheesta usein termiä toiminnallinen tasapaino, josta on olemassa useita eri määritelmiä. Kokosin tuonne tekstin loppuun joitakin toimintaterapeuttien tekemiä määritelmiä aikajärjestyksessä. Jo toimintaterapian pioneeri, Adolf Meyer, puhui 1920-30 luvuilla tasapainosta työn, levon, leikin ja unen välillä, mutta tekstin lopusta löytyy kuitenkin hieman uudempia määritelmiä. Määritelmissä voi mielestäni nähdä jännästi sen, kuinka toiminnallisessa tasapainossa on toisaalta taustalla ajatus ulkoa päin määriteltävissä olevasta terveellisestä elämäntavasta, ja toisaalta tutkimusten myötä näkemys tasapainosta on muuttunut koko ajan enemmän ihmisen subjektiiviseksi kokemukseksi siitä, mikä on tasapainoista juuri heidän kohdallaan.

Elämän tasapainon mallin (Life Balance Model) kehitellyt Kathleen Matuska toteaa kirjassaan Life Balance: science and stories of everyday living (2016), että lähes jokainen tutkija määrittelee elämän tasapainon eri tavalla. Tasapainoisesta elämästä käytetään erilaisia termejä, eikä siitä ole yksimielisyyttä, mutta pyrkimys määritelmän löytämiseen on kova. Matuskan mukaan yleisin tapa tarkastella elämän tasapainoa, on tutkia, oletko tyytyväinen elämän eri osa-alueisiin, kuten kotiin, perheeseen, työhön, virkistäytymiseen, talouteen jne. Yleisesti hyväksytty ajatus näyttäisi olevan, että tasapainoista elämää elävän henkilön tulisi olla yhtä tyytyväinen kaikkiin oman elämänsä osa-alueisiin. Yhtä mieltä tutkijat ovat Matuskan mukaan myös siitä, että jonkinlainen tasapaino elämässä on toivottavaa sekä siitä että tasapainoinen elämä on yhteydessä terveyteen ja vähentää stressin vaikutuksia. Voidaan siis todeta, että tasapainoiseen elämään kannattaa pyrkiä, mutta miten? Mitä pitäisi tehdä, jotta tasapaino löytyisi, stressi vähenisi ja pääsisin hyötymään tasapainoisen elämän terveysvaikutuksista? Tähän vastauksen löytäminen onkin jo varsin haastavaa sillä näkemyksissä vaikuttaisi olevan paljon vääntöä varsinkin sen suhteen, voiko yksilö ylipäätään vaikuttaa omaan tasapainoonsa, jos ympäröivät yhteisöt tai yhteiskunta ei tue tasapainoista elämää. Kuitenkin esimerkiksi mielenterveysongelmien räjähdysmäinen kasvu työikäisen väestön keskuudessa viime vuosina viittaisi siihen, että toiminnallisen tasapainon tukemiselle olisi tarvetta, jos sen avulla voidaan vähentää stressiä ja edistää hyvinvointia.

Opinnoissani kevään projektina olen tekemässä kartoittavaa kirjallisuuskatsausta, siitä minkälaisia toiminnallista tasapainoa tukevia strategioita on olemassa keinoina stressin vähentämiseen ja mielenterveyden tukemiseen. Kirjoittelen aiheesta tänne blogiinkin lisää, kun tutkimus etenee.

Terkuin Maiju

P.S. Kiinnostaisiko sinua lähteä tutkimaan arkeasi ja lisätä sinne hieman tasapainoa?

Meidän piti keväällä järjestää tasapainoa arkeen-hyvinvointipäivä, mutta koska koko maailma on siirtynyt etätilaan, meidänkin päivämme muuntui ja laajeni tämän projektin myötä Tasapainoa arkeen-verkkokurssiksi, jolla opetamme:

- Tarkastelemaan omaa ajankäyttöä

- Tunnistamaan arjen ongelmakohtia

- Luomaan toimivat tavoitteet arjen tasapainottamiseksi

- Tekemään konkreettisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi

Lähde mukaan seuraamaan meidän sähköpostilistaa oheisesta linkistä, niin saat meiltä videon, jossa esittelemme Elämän tasapainon mallin. Saat myös jatkossa postia arjen tasapainon, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemisesta, ja kuulet lisää, miten me voimme auttaa sinua lisäämään tyytyväisyyttä arkeesi.

https://terapiamessi.activehosted.com/f/1

P.P.S. Niitä luvattuja määritelmiä toiminnallisesta tasapainosta (vapaasti suomennettuna) Näitä lukiessa voikin pohtia, miten itse määrittelisit toiminnallisen tasapainon?

Reed & Sanderson (1992): “Toiminnallinen tasapaino helpottaa terveyden ja tyydyttävän elämän ylläpitämistä, antaa mahdollisuudet perustarpeista huolehtimiselle ja sallii vapaa-aikaa. Tasapaino ei vaadi, että itsestä huolehtimiseen, tuottavuuteen ja vapaa-aikaan, käytetään kaikkiin saman verran aikaa mutta niihin on käytettävä säännöllisesti jonkin verran aikaa.”

Yerxa 1998: “Toiminnallinen tasapaino saavutetaan, kun yksilön lepoon, itsestä huolehtimiseen, työhön sekä leikkiin/huvitteluun käyttämä aika on sopiva tukemaan terveyttä, hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä."

Matuska & Christiansen (2008): “Tyydyttävä päivittäisten toimintojen kaava, joka on terveellinen, merkityksellinen ja kestävä yksilölle hänen senhetkisessä elämäntilanteessaan.”

Matuska (2011) Elämän tasapaino: Toivottu ja todellinen tapa käyttää aikaa kohtaavat sekä haluttuun toimintaan osallistumisen suhteen että terveyteen, ihmissuhteisiin, haasteisiin/mielenkiinnonkohteisiin ja identiteetin ylläpitämiseen liittyvien tarpeiden suhteen.”

Wagman (2012) “Sopiva määrä ja sopivasti vaihtelua toiminnassa suhteessa toimintakategorioihin, erilaisiin toimintoihin sekä toimintaan käytettyyn aikaan.”

Townsend & Polatajko (2013) “Ajallinen konsepti, koska se viittaa ajan käyttöön tiettyihin tarkoituksiin ja perustuu ajatukseen siitä, että ihmisen terveys ja hyvinvointi vaativat vaihtelua tuottavan ja vapaan toiminnan välillä."

Backman (2014) “Kokemus siitä, kuinka tyydyttävä osallistuminen arvostettuun, pakolliseen ja valinnaiseen toimintaan onnistuu; ilmenee kun toimintojen vaikutus toisiinsa on harmoninen, yhtenäinen ja hallinnassa.

Wilcock & Hocking(2015): "Tilanne, jossa eri elementit ovat oikeassa suhteessa… Ei välttämättä liity samanlaiseen käytetyn ajan määrään vaan ennemminkin siihen, kuinka toiminnat, joihin ihminen osallistuu tukevat tunnetta terveydestä ja hyvinvoinnista”